Vesivoima

Vesivoima tarkoittaa veden liikkeen muuntamista ihmiselle hyödyllisempään muotoon. Ensisijaisesti vesivoimalla tarkoitetaan kuitenkin nykykielessä sähköntuotantomuotoa, joka hyödyntää veden potentiaalienergiaa. Vesivoima on toiseksi vanhin tunnettu energiatuotantomuoto heti tulen jälkeen. Virtaavalla vedellä koskissa ja putouksissa on potentiaalienergiaa, joka muuttuu liike-energiaksi, kun se hyödynnetään vesipyörillä ja vesirattailla. Vesirattaita ja vesipyöriä on käytetty jo tuhansien vuosien ajan apuna mekaanisen työn […]

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjäljestä puhuttaessa tarkoitetaan jonkun toiminnan, palvelun tai tuotteen aiheuttamaa ilmastokuormaa. Hiilijalanjälki ilmaisee tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasujen määrän. Kasvihuonepäästöjen kokonaismäärän sijasta hiilijalanjäljellä saatetaan toisinaan viitata myös pelkkiin hiilidioksidipäästöihin. Hiilijalanjäljen käsite on kehitetty mittaamaan erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälkeä käytetään mittarina sille, kuinka paljon kasvihuonekaasuja esimerkiksi matkustaminen, autoilu tai lihan syöminen […]

Tuulivoima

Tuulivoima on uusiutuva energianlähde, jossa tuulen liike-energia muunnetaan tavallisesti tuuliturbiinien avulla sähköksi pyörivien lapojen välityksellä. Tuulivoiman tuottaminen ei aiheuta polttoainekustannuksia eikä hiilidioksidipäästöjä. Tuulivoima on EU-maiden nopeimmin kasvava energianlähde. EU:n alueen tuulivoimakapasiteetti on kasvanut kuusinkertaiseksi viimeisen 15 vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan asennetun tuulivoiman kokonaiskapasiteetti EU:n alueella oli vuoden 2015 lopussa 142 GW, mikä kattaa EU:n sähkönkulutuksesta […]