Energiantuotanto ja -kulutus


Suomessa energiankulutus per asukas on Euroopan unionin suurin. Merkittävimpiä syitä tämän taustalla ovat runsaasti energiaa kuluttava teollisuus, joka vie energiankulutuksesta noin puolet, korkea elintaso, kylmän ilmaston aiheuttama lämmityksen tarve, mikä vie noin neljänneksi kulutuksesta, sekä pitkät etäisyydet ja liikenne. Tärkeimpinä energiantuotantolähteitä Suomessa ovat puupolttoaineet, öljy ja ydinvoima.

Suomi on sitoutunut EU:n jäsenenä Euroopan yhteisön tavoitteisiin, jotka koskevat kasvihuonepäästöjen vähentämistä, energiatehokkuuden nostamista sekä uusiutuvien energialähteiden suosimista.

Energiankulutus

Energiankulutus Suomessa vuonna 2016 oli kokonaisuudessaan 371 terawattituntia (TWh). Se oli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta kulutuslukema oli silti 2010-luvun toiseksi pienin. Kun kaikesta loppukäytöstä otetaan huomioon siirto- ja muuntohäviöt, energian loppukäyttö jakaantuu 45 % teollisuudelle, 26 % rakennusten lämmitykseen, 17 % liikenteeseen ja 12 % muuhun kulutukseen.

Teollisuus

Teollisuuden aloista merkittävimmät energian käyttäjät Suomessa ovat järjestyksessä paperiteollisuus, metalliteollisuus, öljynjalostus ja kemianteollisuus. Metsäteollisuudessa puuta käytetään raaka-aineena ja energianlähteenä. Metsäteollisuus käyttääkin valtaosan Suomen puupolttoaineesta. Metalliteollisuuden puolella suurin osa energiasta kulutetaan rauta- ja terästeollisuuden puolella. Kuparin kaltaisten värimetallien jalostaminen kuluttaa pääasiassa suuren määrän sähköenergiaa. Kemianteollisuudessa sähköä käytetään eritoten muovituotteiden ja teollisuuskaasujen valmistukseen elektrolyysillä.

Lämmitys

Toteutuneiden lämmitysenergioiden kulutukset saadaan keskenään vertailukelpoisiksi käyttämällä lämmitystarvelukua, joka kertoo sisä- ja ulkolämpötilojen erotuksien ja tietyn ajanjakson tulon summan. Rakennuksen lämmitystarpeen arvioinnissa käytetään lämmitystarvelukua, koska rakennuksen kuluttama lämpöenergia on lähes suoraan verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Yleisimmin laskennassa käytetään lämmitystarvelukua, joka lasketaan +17 °C sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvojen erotuksesta. Lämpötilaero todelliseen lämpötilaan syntyy muun muassa laitteiden hukkalämmöstä ja auringonlämmöstä. Keskimääräinen lämmitystarveluku Etelä-Suomessa on noin 4 000 vuorokausiastetta, Oulun korkeudella 5 000 ja Lapissa yli 6 000 vuorokausiastetta.

Käytettävä energiamäärä asuinrakennusten lämmitykseen on kasvanut väkiluvun ja asumisväljyyden lisääntyessä. Uusien rakennusten energiatehokkuus on kuitenkin aiempaa parempi, minkä vuoksi lämmitykseen kulutettavan energiamäärän odotetaan vähenevän noin 20–25 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Nykyään yli puolet kiinteistöjen lämmitysenergiasta on kaukolämpöä, jonka tuotanto lämmitykseen aloitettiin 1960-luvulla.

Liikennev

Liikenne kuluttaa melkein viidenneksen kaikesta Suomessa käytetystä energiasta ja sen osuus energiankulutuksesta on ollut lievässä nousussa viime vuosien ajan. Öljyllä tuotetusta energiasta Suomessa liikenteen osuus on noin 40 prosenttia. Kestävän kehityksen näkökulmasta liikenteen kuluttamaa energiaa tulisi vähentää. Suomessa on asetettu tavoitteeksi pysäyttää liikenteen vaatiman energiakulutuksen kasvu ja kääntää se laskuun vuoteen 2020 mennessä. Kansallisen ympäristöstrategian mukaan liikenteen energian loppukulutuksen pitäisi vähentyä 4 prosenttia nykytasosta tuohon mennessä.

Liikenne

Liikenteessä käytettävät biopolttoaineet ja sähkökäyttöinen liikenne katsotaan liikennesektorin puolella nollapäästöiseksi. Tuotannon päästöt lasketaan kasvihuonepäästöiksi niitä tuottavilla sektoreilla. Tästä johtuen liikenteen energiankulutus eriytyy jossain määrin tulevaisuudessa liikenteen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikennesektorin päästöt voivat vähentyä, vaikka energiankulutus samanaikaisesti kasvaa. Energiatehokkaammat ajoneuvot vähentävät sinänsä energian loppukäyttöä liikenteessä, mutta tasaisesti kasvava liikenteen kasvu nostaa liikenteen käyttämän energian kokonaismäärää.

Energianlähteet

Suomessa kulutetusta energiasta noin 26 prosenttia saadaan puupolttoaineista. Suurin osa puupolttoaineesta syntyy hakkuiden yhteydessä tai metsäteollisuuden sivutuotteina. Metsäteollisuus käyttää yleensä omissa voimalaitoksissaan sivutuotteina käyttöön jäänyttä puun kuorta ja sahanpurua.

Toinen Suomen suurimmista energialähteistä on öljy, jonka osuus kokonaiskulutuksesta on 20–25 prosenttia. Osuutena tämä on yksi kehittyneiden teollisuusmaiden pienimmistä. Suomessa toimii kaksi öljynjalostamoa, Porvoon öljynjalostamo ja Naantalin jalostamo. Lähes kaikki Suomessa jalostettavasta raakaöljystä tuodaan Venäjältä.

Suomen neljä ydinvoimalaitosyksikköä tuottavat noin 18 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja vuodesta riippuen 24–28 prosenttia sähkönkulutuksesta. Seuraavaksi merkittävimmät energianlähteet Suomessa ovat hiili, maakaasu, vesivoima ja turve.