Maalämpö


Epäilen, että lähes jokainen omakotiasuja on pohtinut kustannuksiaan ja kulutustaan, sekä miten niitä saisi vähennettyä. Yksi omakotitalon suurimmista kulueristä on useimmiten lämmitys, sähkön lisäksi. Oli talo sitten sähkölämmitteinen tai öljylämmitteinen, laskut ovat etenkin Suomen talvikaudella päätä huimaavia verrattuna muuhun asumiseen

Veden kulutusta pystyy jonkin verran vähentämään, ruokaostoksissa voi pihistellä, mutta harva haluaa luopua lämmöstä. Useammat säästösivustot kertovat, kuinka vähentämällä sisälämpötilaa muutamalla asteella säästät niin tai näin paljon vuodessa, tai sulkemalla lämmöt huoneista, joita et käytä voit säästää ulkomaanmatkan verran! Silti muutama satanen vuodessa tuntuu pikkurahalta monelle omakotiasujalle, kun kuukaudenkin lasku saattaa hipoo toistasataa. Mikä sitten sähkö- tai öljylämmityksen tilalle? Miksi monet tuntuvat vaihtavan maalämpöön, mikä siinä on ideana? Entäs todelliset kustannukset? Kannattaako alkuinvestointi, kuinka pitkällä aikavälillä ratkaisu maksaa itsensä takaisin? Seuraavaksi käymme läpi keskeisimmät käsitteet koskien maalämpöä, sitä harkitseville tai muuten vain asiasta kiinnostuneille.

Mikä se on?

Maalämpö on lähinnä lämmön talteenottoa, ikään kuin luonnon oma lämpövarasto. Auringon paistaessa maaperä, kalliot ja vesistöt keräävät talteen lämpöä. Maalämmön ideana on hyödyntää näitä valmiita varastoja poimimalla lämpö niistä kuluttajalle käytettävissä olevaan muotoon. Tämä tehdään lämmönkeruuputkistoilla ja maalämpöpumpuilla. Lämpö jaetaan niiden kautta rakennukseen vesikiertoisten patterien tai lattialämmityksen kautta. Lisäksi maalämpöä voi käyttää käyttöveden lämmittämiseen ja jopa rakennuksen viilentämiseen ilman erillistä kaukojäähdytysverkostoa. Viime vuosina maalämpöjärjestelmien myyntimäärät ovat lähes viisinkertaistuneet, ja Suomessa oli jo vuonna 2006 yli 50 000 maalämpöä käyttävää taloutta. Vuonna 2012 Suomessa asennettiin liki 13 000 uutta maalämpöpumppua.

Mitä hyötyä siitä on?

Koska maalämpö on uusiutuva luonnonvara, sen käyttö on ikään kuin ilmaista! Maksat siis vain pumppujen sun muiden käyttökustannukset, jotka ovat moneen muuhun lämmitysmuotoon verrattuna hyvin edulliset. Kulu muodostuu siitä, kun energia siirretään maasta rakennukseen. Maalämpöpumpun suurin kuluerä tulee sen ensiasennuksesta, sillä se vaatii jonkin verran työtä. Lämpöpumpun toimintamalli muistuttaa samanlaista järjestelmää kuin jääkaapeissa, mutta kylmän sijaan putkisto pumppaa lämpöä sisälle. Siispä maahan – maaperään tai kallioon – sijoitetaan putkisto, joka pumppaa sisälle lämpöä. Näin ollen tonttia on kaivettava jonkin verran asentaakseen maalämpöpumppu paikoilleen. Myös lähellä sijaitsevaan vesistöön on mahdollista sijoittaa maalämpöpumppu. Useimmiten alkuinvestointiin tarvittava rahallinen määrä riippuu siitä, millainen lämmitysratkaisu rakennuksessa on jo olemassa. Öljy- tai sähkövaraaja ja puukattila-ratkaisut ovat helpoiten vaihdettavissa maalämpöjärjestelmään. Maalämpö on energiatehokas, ympäristöystävällinen ja käyttökustannuksiltaan edullinen vaihtoehto.

Mitä se kustantaa?

Mitä se kustantaa?

Kuulen jo korvissani huudot, “kerro se hinta jo”! Maalämpöjärjestelmän asennus omakotitaloon kustantaa kokonaisuudessaan noin 12 000-35 000 euroa. Vaikka hinta olisi yli 30 000 euroa, säästöt lämmityskustannuksissa ovat useimmiten suuremmat kuin asennusta varten otettu laina lyhennyksineen ja korkoineen. Tästä syystä voi ajatella maalämmön tuottavan säästöjä jo heti asennushetkestä alkaen, eikä vasta kymmenien vuosien päästä. Lisäksi kaikissa maalämmön asennuksen työvaiheissa pystyy hyödyntämään kotitalousvähennystä. Vuoden 2017 vähennyksen määrä oli 2400 euroa vuodessa veronmaksajaa kohden. Keskimäärin omakotiasuja säästää noin 70 prosenttia lämmityskuluissa verrattunaaiempaan sähkö-, öljy- ja kaukolämpöratkaisuun. Myös rivitaloihin ja kerrostaloihin asennetaan yhä useammin maalämpöjärjestelmiä – pienen rivitalon kustannukset ovat suunnilleen 35 000, kerrostalossa puolestaan alkaen 100 000 euroa. Maan alla olevat lämpötilat pysyvät suhteellisen tasaisena vuodenajasta riippuen, joten kesällä, kun lämmitystä ei tarvitse, maalämpö varastoituu tulevan talven varalle. Varaava lämpöjärjestelmä tuottaa selkätä säästöä. Itse asiassa, on erityisen vaikea löytää maalämpöratkaisua koskevia haittapuolia!