Sähköautot


Sähkö- ja hybridiautojen myynti sekä käyttö yleistyy kasvavissa määrin, myös Suomessa. Kuluttajakäyttöön suunniteltuja täyssähköautoja tuo Suomeen useammat suurimmista autovalmistajista, muun muassa BMV, Hyundai, Jaguar, Mercedes-Benz, Nissan, Renault ja Volkswagen Pääsääntöisesti autot ovat henkilöauton mallisia. Autoja ladataan kotona tai julkisilla latausasemilla, joita näkee jo ympäri Suomen. Muun muassa suurten huolto- ja liikenneasemien yhteydessä on useimmiten sähköautoille tarkoitettuja pikalatausasemia. Suomen suurinta pikalatausverkostoa ylläpitää Fortum Charge & Drive, joka toimii myös koko Pohjoismaiden suurimpana yksittäisenä sähköautojen latauspisteiden palveluntarjoajana. Lukuunottamatta Teslan valmistamia sähköautoja, jotka ovat tunnettuja kestävyydestään ja joilla pääsee peräti 600 kilometriä täyteen ladatulla akulla, suurimalla osalla sähköautoista pääsee noin 300 kilometriä täydellä akulla ennen lataustarvetta. Toki akun kestoon vaikuttaa ajonopeus sekä ulkoilman lämpötila, kuten on tyypillistä sähköenergiaa käyttäville laitteille.

Vastaanotto

Vastaanotto

Yhdysvalloissa nuorten kiinnostus sähköautoja kohtaan on ollut laimeaa. Näin on myös Iso-Britanniassa. Suomessa on laskettu pääkaupunkiseudulla asuvan ihmisen työmatkan olevan keskimäärin 7-23 kilometriä. Kun sähköauton toimintamatkaa yhdellä latauksella pidetään 50-500 kilometrin pituisena, ja henkilöauton arvioitu keskimääräinen ajosuorite vuodessa on noin 17 000 kilometriä, voi laskea päivittäisen ajomatkan jäävän alle 50 kilometriä päivässä. Kuitenkin perheellisten täyssähköauton hommaamista kakkosautoksi on pidetty yleisessä keskusteluissa liian kalliina vaihtoehtona, kun kuitenkin pidemmille matkoilla täytyisi olla olemassa toinen auto. Tämä on estänyt sähköautojen yleistämistä Suomessa. Sähköautojen taloudellista mielekkyyttä sen sijaan on kehuttu. Niin Suomessa kuin maailmalla sähköautojen vetovoimana on toiminut suurkaupunkien huono ilmanlaatu sekä maapallon ilmaston lämpenemiseen liittyvät seikat. Sähköauto tuottaa huomattavasti vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin polttomoottoriauto, mutta jotkut asiantuntijat väittävät, ettei pelkkä sähköautoihin siirtyminen hyödytä maapalloa kovinkaan suuressa määrin. Sähköauton akkuun ladatun sähköenergian tulisi olla ekologisesti tuotettua, esimerkiksi hiilivoimaa käyttäen fossiilisten polttoaineiden sijaan, jotta sähköautojen päästöt pysyisivät alhaisina. Sähköautot tuottavat myös melu- ja pölypäästöjä siinä, missä polttomoottoriautotkin. Vaikka haitat on vähäisempiä kuin perinteistä autoa käyttäen, niitä täytyisi pyrkiä minimoimaan entistä enemmän tehdäkseen sähköauton käytöstä kannattavaa ympäristön kannalta.

Menneisyys ja tulevaisuus

Monet ajattelee sähköautojen olevan suhteellisen uusi keksintö. Todellisuudessa sähköautot ovat olleet 1900-luvun alkuun saakka suosituimpia kulkuneuvoja höyryautojen ohella, kunnes polttomoottoriautot syrjäyttivät ne teollisen valmistuksen alkuaikoina. Polttomoottoriauto sai paremman vastaanoton jäähdyttimen sekä käynnistysmoottorin kehittyessä, ja Fordin aloittama liukuhihnatuotanto lisäsi niiden saatavuutta. Koska sähkökemiallisen akun kapasiteetti oli alhainen, sähköautot eivät tuntuneet järkevältä keksinnöltä. Lisäksi akkuja oli mahdotonta ladata ilman erillisiä kalliita investointeja, sillä samoihin aikoihin sähköverkot siirtyivät tasavirrasta vaihtovirtaan. Silloinkin, jos olisi investoinut latausmahdollisuuteen, sähköauton lataus olisi tuottanut paljon energianhukkaa (lämpönä) sekä melua. Vuosina 1959-1960 sähköautoja valmistettiin Yhdysvalloissa Henney Kilowatt -merkkisinä. Vuonna 1990, kun ilmastonmuutos alkoi olemaan huomattavasti ajankohtaisempi puheenaihe, Kalifornia pyrki muuttamaan lainsäädäntöä siten, että sähköautojen käyttö yleistyisi. Luonnollisesti autonvalmistajat vastustivat lakiehdotuksia, joten ne peruttiin. Hybridiautot rupesivat yleistymään 2000-luvulla niiden monikäyttöisyyden vuoksi, ja ihmiset tuntuivat pitävän vaihtoehdosta käyttää joko sähkö- tai polttomoottoria. Sähköautojen laajamittaista käyttöönottoa estää lähinnä tekniset ongelmat. Toimintamatkan rajoitteellisuuden lisäksi kuluttajaa mietityttää akkujen uusimisen kustannukset, latauspisteverkoston puute sekä akkujen pitkät latausajat ja alhainen latausteho.

Menneisyys ja tulevaisuusValmistajat puolestaan pähkäilevät akkujen painosta johtuvaa hyötykuorman menetystä sekä pulmallista energiahyötysuhdetta. Silti sähköautojen kehitys on nähnyt piikin viimeisinä vuosina, ja uusimmissa malleissa on entistä pitkäkestoisemmat ja nopeammin latautuvat akut. Sähköautojen uskotaan lisääntyvän liikenteessä kovaa tahtia. Muun muassa Ruotsin Vattenfall-sähköyhtymän konsernijohtaja Lars Josefsson on arvellut vuoteen 2020 mennessä joka kymmenennen uuden auton olevan täyssähkökäyttöinen.